Suojelun vaikuttavuus

18) Toteutetaan yleissopimuksen suojelualueita koskevan päätöksen X/31 mukaiset toimenpiteet, esimerkiksi puuteanalyysit ja niiden edellyttämät lisätoimet.

  • Laaditaan hallinnonalojen yhteistyönä ilmastonmuutos huomioon ottaen kansallinen suojelualueiden kehittämissuunnitelma, joka sisältää arvion suojelualueverkoston kytkeytyneisyydestä, ekologisesta edustavuudesta ja kattavuudesta maantieteellisesti luontotyyppiryhmittäin sekä ehdotukset suojelualueverkoston kehittämiseksi pitkällä aikavälillä tarvittavista toimenpiteistä. Hallitus päättää erikseen mahdollisista toimenpiteistä verkoston puutteiden kattamiseksi ja suojelualueverkoston kehittämiseksi.
  • Toteutetaan Natura 2000 -verkoston luontodirektiivin mukaisten alueiden suojelutavoitteet vuoteen 2020 mennessä ja arvioidaan verkoston tilaa säännöllisesti. Alueille, joiden suojelutavoitteet sitä edellyttävät, laaditaan, toteutetaan ja ylläpidetään hoito- ja käyttösuunnitelmia yhteistyössä eri tahojen kanssa.
  • Suojelualueverkoston hoidon ja kunnossapidon tehoa ja vaikuttavuutta arvioidaan ja parannetaan lajien ja luontotyyppien paremman suojelutason ja ilmastonmuutokseen sopeutuvuuden kannalta.
  • Luodaan kriteerit suojelulla ja muilla tehokkailla monimuotoisuuden turvaamiskeinoilla turvattujen alueiden prosenttiosuuden laskemisesta Suomen maa-alueiden ja sisävesien sekä rannikko- ja merialueiden yhteispinta-alasta, selvitetään prosenttiosuus ja seurataan yleissopimuksen Aichi-Nagoyan ja Suomen biodiversiteettistrategian tavoitteen 11 toteutumista.
   
Vastuutaho: Ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö

   
Aikataulu: 2013–2020

   

Tilanne vuonna 2018: 

  • Kansallista suojelualueiden kehittämissuunnitelmaa tehdään ilmastonmuutoksen näkökulmasta hankkeessa Suojelualueverkosto muuttuvassa ilmastossa (SUMI). Hankkeessa tuotetaan tietoa erityisesti lajien ja luontotyyppien herkkyydestä ilmastonmuutokselle sekä suojelualueiden kyvystä säilyttää suojelullisesti merkittäviä lajeja ja luontotyyppejä (ks. toimenpide 30). Laajempaa suojelualueiden kehittämissuunnitelmaa ei ole valmisteltu.

  • Luontodirektiivin mukaisista SCI-alueista (Sites of Community Importance) muodostettiin lakisääteiset erityisten suojelutoimien alueet (SAC, Special Areas of Conservation) vuonna 2014. Natura 2000 -alueiden luontotiedot päivitettiin vuonna 2015 ja koko Natura-verkoston yleissuunnittelun toinen kierros toteutettiin ELY-keskusten ja Metsähallituksen luontopalvelujen yhteistyönä vuosina 2016 ja 2017. Natura-alueiden suojelutavoitteet sekä suunnittelun tarpeet on määritelty. Toimenpidesuunnitelmia mm. ennallistamis- ja luonnonhoitotoimille laaditaan jatkuvasti. Laajamittaiset osallistavat hoito- ja käyttösuunnitelmat on pääosin laadittu uusille tai päivitetty vanhoille kansallispuistoille ja muille merkittäville suojelualueille, tai suunnittelu on meneillään.

  • Natura-alueiden tilan arvioinnit (NATA) on vuoden 2018 loppuun mennessä toteutettu valtion suojelualueilla lähes kattavasti ja yksityismaiden kohteilla osittain. Tarkastelujen yhteydessä arvioidaan tehtyjen suojelutoimien vaikuttavuutta sekä tarvittavien toimien laatua ja kiireellisyyttä.

  • Suojelualuetietojärjestelmän (SATJ) valmistumisen myötä mahdollisuuden analysoida suojelualueverkoston kattavuutta ovat parantuneet. Tällä hetkellä suojelualueet kattavat Suomen kokonaispinta-lasta noin 12 %. Periaatteet kansainvälisen suojelualueluokituksen soveltamisessa Suomessa hyväksyttiin loppuvuodesta 2013, mikä myös osaltaan selkiyttää tilannetta (ks. toimenpide 21)

 

Lisätietoa: Suojelualueverkosto muuttuvassa ilmastossa (SUMI) -hanke Suomen ympäristökeskuksen sivuilla http://www.syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/Tutkimus_ja_kehittamishankkeet/Hankkeet/Suojelualueverkosto_muuttuvassa_ilmastossa_SUMI

Natura 2000-verkosto ympäristöministeriön sivuilla http://www.ym.fi/fi-FI/Luonto/Luonnon_monimuotoisuus/Luonnonsuojelualueet/Naturaalueet

Suojelualueiden hoidon arviointi Metsähallituksen sivuilla http://www.metsa.fi/suojelualueiden-hoidon-arviointi