Seuranta ja tutkimus

Suomen biodiversiteettiohjelmassa kuusi biodiversiteetin seurantaan ja tutkimukseen liittyvää toimenpidettä (toimenpiteet 39–44).  Näistä kahden arvioitiin tulleen vuoden 2018 loppuun mennessä kokonaan toteutetuksi; muista yksi on käynnissä suunnitellusti ja kolmessa on kirimisvaraa.

Ekosysteemipalveluiden kartoituksen osalta on tehty paljon – on muun muassa tehty kansallinen ekosysteemipalveluiden taloudellisen merkityksen arviointi (TEEB), kehitetty ekosysteemipalveluindikaattoreiden viitekehys ja osallistuttu eurooppalaiseen ekosysteemipalveluiden kartoitustyöhön (MAES ym.) – mutta toisaalta kattava ekosysteemipalveluarvio on yhä tekemättä (toimenpide 39).

Luonnon monimuotoisuuden tutkimus- ja seurantatiedon yhteiskäyttö on edennyt monelta osin. Erityisesti on perustettu Suomen Lajitietokeskus, jossa oli vuoden 2018 lopulla noin 30 miljoonaa lajihavaintoa. Luonnontila-sivusto on vakiintunut luonnon monimuotoisuuden seurantatiedon välityskanavaksi (toimenpide 40).

Vihreän talouden tutkimuksen osalta on tehty edellä mainittu Suomen TEEB-selvitys ja kehitetty ekosysteemitilinpidon menetelmiä Eurostatin rahoituksella (toimenpide 41). Taksonomiseen tutkimukseen, luonnon monimuotoisuuden seurantaan ja tietojärjestelmiin liittyvää Luonnontieteellisen keskusmuseon ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistyötä ja työnjakoa koskeva selvitys on käynnistynyt ja valmistuu vuonna 2019 (toimenpide 42).
 
Suomen luonnontieteellisten museoiden kokoelmista on digitoitu noin 15 %. Nykyvauhdilla kaikki kokoelmat tulisivat digitoiduiksi seuraavan 50 vuoden kuluessa (toimenpide 43).  Puutteellisesti tunnettujen ja uhanalaisten metsälajien tutkimusohjelmaa PUTTE kattoi vuodet 2003–2016. Hankkeen myötä löydettiin lähes 2 000 Suomelle uutta lajia ja tehtiin 16 eri lajiryhmien määritysopasta (toimenpide 44).