Taloudellinen ohjaus

Suomen biodiversiteettiohjelmassa on viisi taloudelliseen ohjaukseen liittyvää toimenpidettä (toimenpiteet 5 ja 7–10). Vuoteen 2018 loppuun mennessä niistä kahden katsottiin joko valmistuneen tai muuttuneen vakiintuneeksi toiminnaksi Keskeneräisiä oli kolme.

Luonnon monimuotoisuudelle haitalliset tuet kartoitettiin vuonna 2015, mutta tämän jälkeen niiden kriittinen tarkastelu on edennyt vain vähän. Haitallisten tukien mittaluokka julkaistiin kuitenkin osana vuoden 2019 talousarvioesitykseen sisältyvää kestävän kehityksen budjetointia (toimenpide 5; kirimisvaraa).

Yhteistyö yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa luonnon monimuotoisuuden suojelun uusien rahoitus- ja toimintamallien kehittämiseksi on sen sijaan edennyt hyvin ja etenkin yritysten biodiversiteettikoulutus on vakiintunut jokavuotiseksi toiminnaksi  (toimenpide 7; vakiintunutta toimintaa).

Toimenpide luonnon monimuotoisuuteen vaikuttavien EU-ohjelmien valmistelusta koski etenkin ohjelmakautta 2014–2020. Vuoteen 20014 mennessä valmisteltiin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020 (maaseutuohjelma), joka sisältää useita luonnon monimuotoisuuden turvaamisen tähtääviä toimia. Toisaalta luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvien EU-tukien kansallinen kohdentaminen ei toteutunut täysimääräisesti (toimenpide 8; kirimisvaraa).

Maatalouden ympäristötuen toimenpiteet on koottu maaseutuohjelmaan, joka sisältää sekä pinta-alaperusteisia ympäristökorvauksia että investointi- ja hanketukia (toimenpide 9; valmis).

Petoeläinvahinkojen korvaaminen on jatkunut lähes täysimääräisenä. Luonnonsuojelulailla rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta on käynnistynyt lainsäädäntöhanke (toimenpide 10; käynnissä suunnitellusti).