Kotoperäiset taksonit

27) Varmistetaan Suomen alueella kotoperäisinä tai lähes kotoperäisinä tavattavien lajien, alalajien ja kantojen, kuten saimaannorpan, järvilohen ja nieriän sekä ruijanesikkoryhmän kasvien säilyminen. Pyritään parantamaan hallinnollisin (kalastuksen säätely, valvonta ja tiedotus) sekä luonnonsuojelubiologisin toimin näiden lajien ja lajiryhmien elinvoimaisuutta esim. laatimalla ja toteuttamalla kantojen hoitosuunnitelmia, mm. uhanalaisille kala- ja riistalajeille.

   
Vastuutaho: Maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö

   
Aikataulu: 2013–2020

   

Tilanne vuonna 2018: Ruijanesikon ja muiden ryhmän lajien säilymistä on edistetty niiden keskeisellä alueella, Perämeren rannikolla. Lajien esiintymät on otettu huomioon kaavoituksessa ja erilaisissa hankkeissa. Lajien elinympäristöjä eli matalia merenrantaniittyjä on kartoitettu ja suojeltu mm. luonnonsuojelulain suojeltavina luontotyyppeinä sekä hoidettu ympäristötukikohteina. Lajien biologiaa ja hoitotarpeita on selvitetty useissa Oulun yliopistossa toteutetuissa väitöskirjatöissä 2000-luvulla. Sopivien elinympäristöjen määrä on lisääntynyt ja merenrantaniittyjen suojelutaso niiltä osin parantunut viimeisen vuosikymmenen aikana. Ruijanesikon elinvoimaisimmat esiintymät ovat suojelualueilla tai laidunnetuilla merenrantaniityillä. Kaikki rönsysorsimon ja pohjansorsimon esiintymät ovat suojelualueilla ja niiden elinympäristöjä on hoidettu. Ruijanesikkoryhmän lajien populaatioiden elvytystä on kokeiltu ESCAPE Life+ -hankkeessa vuosina 2013–2017.

Saimaannorpan suojelua on edistetty erilaisilla hankkeilla, mm. Saimaannorppa-LIFE toteutettiin vuosina 2013–2018. Laajapohjaisena yhteistyönä laadittu saimaannorpan suojelun strategia ja toimenpidesuunnitelma valmistui vuonna 2017. Lajin tilaa on seurattu säännöllisesti ja tiedot ovat Metsähallituksen tietojärjestelmässä. Vapaaehtoiset ovat osallistuneet saimaannorpan kannanseurantaan ja talvipesien kokoamiseen. Tehostunut suojelu ja kalastusrajoitukset ovat tuottaneet tulosta. Kannan arvioidaan olevan 370−380 yksilöä (tilanne syksyllä 2018).

Järvilohen suojelua on tehostettu rauhoittamalla lajin rasvaeväleikkaamattomat yksilöt kokonaan Vuoksen ja Hiitolanjoen vesistöissä. Lisäksi järvilohelle ja järvitaimenelle soveltuvien lisääntymis- ja poikasalueiden pinta-alaa on kunnostustoimenpitein lisätty osana hallituksen Luontopolitiikka-kärkihanketta. Luonnos meritaimenen hoitosuunnitelmaksi on valmistunut. Kuolimon nieriäkannan suojelu- ja hoitotoimien tehostamiseksi on perustettu seurantaryhmä.

 

Lisätietoa: Markkola, J. 20132016. Pohjansorsimon ja rönsysorsimon esiintymien tila, hoito ja seuranta. Raportit vuosilta 2013, 2014, 2015 ja 2016.http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Lajit/Lajiensuojelutyo/Yksittaisten_lajien_suojelu/Pohjan_ja_ronsysorsimon_suojelu

ESCAPE – Suomen luonnonvaraisten kasvien etäsuojeluhanke https://www.luomus.fi/fi/escape-suomen-luonnonvaraisten-kasvien-etasuojeluhanke

Saimaannorpan suojelu ympäristöhallinnon sivuilla
http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Lajit/Lajiensuojelutyo/Yksittaisten_lajien_suojelu/Saimaannorpan_suojelu

Saimaannorppa Metsähallituksen sivuilla http://www.metsa.fi/saimaannorppa

Kalojen lajikohtaiset strategiat ja ohjelmat maa- ja metsätalousministeriön sivuilla https://mmm.fi/kalat/strategiat-ja-ohjelmat/lajikohtaiset-strategiat-ja-ohjelmat