Saamelaiset ja pohjoiset alueet

Suomen biodiversiteettiohjelmassa on neljä Euroopan ainoaan alkuperäiskansaan, saamelaisiin, ja pohjoisiin alueisiin liittyvää toimenpidettä (toimenpiteet 78, 79, 84 ja 85). Kaikkien niiden toteuttaminen oli vuoden 2018 lopussa kesken. Kaksi toimenpiteistä eteni aikataulussa, mutta kahdessa oli kirimisvaraa.

Pohjoisten alueiden maankäytössä on pyritty ottamaan saamelaisväestön kulttuurin ja elinkeinojen säilymisen edellytyksiä huomioon muun muassa soveltamalla Akwé: Kon -ohjeita yhteensä neljän saamelaisten kotiseutualueen kansallis- ja luonnonpuiston sekä erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelmien laatimiseen. Saamelaiskäräjät julkaisi syksyllä 2018 vastuullisen ja eettisesti kestävän saamelaismatkailun toimintaperiaatteet (toimenpide 78; käynnissä suunnitellusti).

Porohoidon laidunkiertoa pyritään kehittämään 2016–2018 toteutettujen laiduninventointien tuottaman tiedon pohjalta. Vuonna 2018 asetettu porolukutyöryhmä valmistelee suurimmat sallitut poroluvut kaudelle 2020–2030. Työhön sisältyy synteesi poronlaidunten ekologisesta tilasta ja hiilitaseesta sekä niihin vaikuttavista tekijöistä (toimenpide 79; käynnissä suunnitellusti).

Saamelaisten perinteisen tiedon huomioon ottamisen edellytykset ovat parantuneet, vaikka sekä kansainvälisen työjärjestö ILO:n alkuperäiskansoja koskevan yleissopimus että pohjoismainen saamelaissopimus ovat edelleen vahvistamatta. Molempia koskevat neuvottelut ovat kuitenkin pitkällä (toimenpide 84; kirimisvaraa).

Saamelaiskulttuurin indikaattoreista valmistui vuonna 2015 saamelaisalueen maankäyttöä kuvaava mittari. Saamelaisten perinteisten elinkeinojen indikaattoria varten tehty taustaselvitys valmistui kahta vuotta myöhemmin, mutta resurssit eivät ole riitäneet varsinaisen seurantaindikaattorin ja sen taustalle tarvittavan kyselyn toteuttamiseen (toimenpide 85; kirimisvaraa).